Digiboksin hankinta

Digivastaanotin, digiboxi tai digisovitin, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viimeisenä mainittu on Tekniikan sanastokeskuksen (Joka sekin on vaihtanut nimeään pysyäkseen muodinmukaisena, nykyisin sekin tunnetaan lyhyellä ja ytimekkäällä nimellä: Sanastokeskus TSK ry) suositus ja keskimmäinen yleisin kauppanimike. Itse olen yrittänyt käyttää vastaanotin nimeä, koska esimerkiksi satelliittimaailmassa käytettiin jo vuosia vain satelliittivastaanotin nimeä. Sovitin on pieni torakka laitteen sisällä ja se on mielestäni ns. insinöörislangia. Tässä kiistassa olen jäänyt tappiolle, mutta täytyy kuitenkin yrittää Don Quijotena taistella tuulimyllyjä vastaan.

Milloin ja minkälaisen digivastaanottimen ostaisin?

Digitaaliset lähetystekniikat:

Digilähetyksiä lähetetään kolmella toisistaan hiukan poikkeavalla MPEG2-koodauksella, tässä jutussa kuitenkin jätän satelliittilähetykset (DVB S) käsittelemättä.

Maaverkon lähetyksissä käytetään kahta erilaista sovellusta, jotka ovat harava-antennin (DVB-T, DVBTerrestial, maanpäällinen lähetys) ja kaapeli-tv:n piirissä (DVB-C eli DVB Cable). Erilaisia koodauksia käytetään, koska harava-antennivastaanotossa ilmatilassa tapahtuvien heijastumien ja muiden vastaanottoa huonontavien seikkojen johdosta tarvitaan suurempaa virheenkorjausta, kaapeliverkossa taas tieto (kuva) kulkee suojatussa kaapelissa, joten kuva voidaan pakata huomattavasti enemmän ilman häiriöitä.

Digivastaanotin vai digitelevisio?

Jos käytettävissä on toimiva televisio, on järkevää ainoastaan päivittää järjestelmä digivastaanottimella. Mikäli nykyinen vastaanotin on jo vaihtokunnossa, suosittelisin tässä vaiheessa ehkä sittenkin vielä hankkimaan sellaisen uuden television jossa on mahdollisimman useita scart liitäntöjä. Niihin voi liittää erilaisia digi-, DVD-, video-, yms. laitteita ja tinkiä digivastaanottimen samaan kauppaan. Digitelevisio sopii sellaiselle, joka tietää varmasti etteivät katseluolosuhteet muutu, sillä maaverkon digilähetykset ja kaapeliverkon digilähetykset vaativat erilaisen vastaanottimen, (sovittimen) kuten edellä kerroin.

Harkinnan paikka

Kohdistuu valinta kumpaan hyvänsä, ja tämähän riippuu asuinpaikasta, on nyt tässä vaiheessa kuitenkin ehkä järkevintä hankkia käyttö- ja muita kokemuksia ostohinnaltaan edullisemmalla, eli erillisen digivastaanottimen hankinnalla. Yhtenä perusteena on tekniikan ripeä kehittyminen ja jos nyt hankkii täydellisen digitelevisiolaitteiston, on huolimatta mahdollisista päivityksistä, hankitun raudan varassa. Samalla on harkittava mitä muita ominaisuuksia digivastaanottimesta saa/haluaa.

Ostopäätöstä tehtäessä tulee ehkä ensimmäisenä päätettäväksi valitseeko vain vapaiden, vai myös salattujen kanavien digivastaanottimen. Ensimmäisenä ajattelee "En minä kuitenkaan koskaan salattuja kanavia tarvitse", entä jos sittenkin joskus haluaisi katsoa tärkeän ohjelman, joka onkin salattu? Tällöin on hankittava uusi vastaanotin, jossa korttipaikka on. Ja kukaan ei varmasti tiedä mitä kahden, viiden tai jopa kymmenenkin vuoden kuluttua tarvitsee… Salattujen kanavien vastaanotin on vain muutaman kympin kalliimpi, eli ehkä sittenkin sen muutaman kympin panostaminen siihen kannattaa.

Lisäherkkuina on vielä kovalevylle tallentavat digivastaanottimet, jopa usealla virittimellä varustettuina. Viimeksi mainittu tarkoittaa että voi tallentaa (nauhoittaa) yhtä tai useampaa ohjelmaa (jopa neljää) samanaikaisesti, kun katsoo toista kanavaa.

4.3.2004 tehdyn Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti maaverkon analogiset lähetykset lopetettiin 31.8.2007 ja kaapeliverkon analogiset lähetykset lopetettiin 29.2.2008.

Kannattaa muistaa:

Yleensä erittäin halvalla laitteella on ns. perävalotakuu.

Martti Kemppi
16.11.2004
Digi-tv vastaanottotekniikassa mukana alusta alkaen

(Päivitetty tallentavien digiboksien ja analogialähetysten loppumisen osalta 3.2.2008 - Jouni Kemppi)