Martti Kemppi

HENKILÖHISTORIAA



Aloitin TV - antennialan opiskelut ns. pitkän linjan kautta 1950 luvun loppupuolella asentamalla antenneja Mikkelin seudulla heti kun Lahdessa alkoi TV lähetykset. Koska olimme kaukana Lahden lähetysasemasta ja myöhempien tutkimusten mukaan myös horisontaalisesti aivan liian ”alhaalla” eli edessä olevan maaston takana. Todellisuudessa alapuolella oli tarve asentaa tosi suuri antenneja. Ajatelkaa neljä suurta VHF antennia päällekkäin tarkoin samoin välein sovituksen optimoinnin ja vahvistuksen maksimoinnin tähden Lahden lähettimen kanavalle 9. Jotka lisäksi asennettiin mahdollisimman korkeaan (harustettuun) antennimastoon sojottamaan sinne Lahden suuntaan.
Sitten kun Mäntyharjulle tuli vuonna 1960 tilapäinen tv-lähetin kanavalle 11 alkoi todellinen antennien asentamisen urakka, parhaimmillaan menimme keskiyöllä taloon asentamaan antennia (konkurssiharavaa ) ja telkkaria viemään kun kerran oli luvattu, että seuraavana iltana silloin alkaneita Olympialaisia on mahdollista telkkarista ihastella.

Tältä ajalta on ihmisille tullut käsitys ettei antenni maksa mitään, kun silloin ne sai ”kaupantekijäisenä ilmaiseksi”. Uskokoon kuka haluaa, ilmaisia tavaroita ei ole, kyllä ne jossain on maksettu. Tosin televisio silloin maksoi tavallisen työntekijän noin neljän kuukauden palkan. Eli silloin kutsuttiin yleisesti normaalia tv antennia konkurssiharavaksi.

OPISKELU


Ammattikoulun käynnillä se ammattiin oppiminen alkoi jo 1950 luvulla juuri silloin aloitti Suur Savon ammattikoulu uudessa opinahjossaan Otavankadulla ja siellä minäkin sähköasentajan linjalla kaksivuotisen ammattikurssini kävin. Juuri kun koulu loppui oli sen hetken lamaa ( ei sitä sillä nimellä kyllä nimitetty ) joten sähköasentajan töitä ei ollut tarjolla ja niinpä etsiskelyn kyselyn jne. jälkeen löysin edellä mainitun tsupparin, harjoittelijan, radioasentajan ja antenniasentajan työn Mikkelin Radiosta ja myöhemmin koska jouduin vaihtamaan osittain henkilökohtaisten syinen vuoksi työpaikkaa Radiotuotteeseen josta samalla sai Tekuun tarvittavan vahvavirtatyö kokemuksen.

Tätä eri yhtiöissä hyvinkin monipuolista tehtävää tein lähes viisi vuotta kunnes taas tuli halu oppia enemmän ja pyrin Teknilliseen kouluun Helsinkiin jossa silloin oli ainoa Radiotekniikan opintolinja.

Tekuun pääsy tuli tietoon kesällä ja kun sattumalta saimme kutsun entisen työkaverin hätilaisuuteen nykyisen vaimon serkku oli morsian, meitä juuri tapahtuneen kihlauksen johdosta onniteltiin kuin hääparia. Entinen työnantaja onnitteli myös hiukan kaksimielisesti ”Onnea, olisimpa tiennyt kaiken aiemmin”.

Tekun opiskeluaikaan, joka tapahtui vuoden 1960 puolessa välissä ei, antennialalle ollut juuri mitään koulutusta, koulussa kurssillamme oli meitä antennihommia aiemmin tehneitä kaksi oppilasta joitten labroja sitten luettiin…

Käytetyn VHF tekniikan johdosta pulmat olivat helpohkoja, (ei kyllä siltä silloin tuntunut) henkimaailman hommia ne oli kaikkien mielestä.

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA, TEKNILLISEN KOULUN JÄLKEEN, YLESSÄ


Tietenkin aluksi kyselin Mikkelistä entistä työpaikoista työpaikkaa, Mikkelin Radion tv / radio huollon vetäjä Veikko Lehtonen totesi ettei hänellä ollut mahdollisuutta maksaa teknikolle palkkaa.
Radiotuotteella taas tarjottiin mahdollisuutta ostaa koko yritys! Se taas ei ollut silloin velaksi kouluttautuneelle Teknikolle realistinen ehdotus. Siihen aikaan ei lainaa saanut noin vain siihen olisi pitänyt olla vakuuksia täydestä lainan arvosta.

Eli oli haettava uusi työpaikka muualta

Yleisradioon tulin 1967 keväällä Tapiolan Yleisradioasemalle päivystäjäksi, suoraan Tekun päättymisen jälkeen, eli heti vappupäivän jälkeen.

Tässä työkeikassa oli muutama muistamisen arvoinen tapahtuma,

Kun Kekkonen piti itsenäisyyspäivän 1967 puhettaan ja juuri silloin alkoi myöhäinen ukkospilvi kiertää ympärillä.
Täytyi vain miettiä onko tarpeen katkaista Kekkosen puhetta keskipitkä lähettimeltä, onneksi ukkopilvi muutti suuntaa ja niin herra presidentti sai puhua ulkomaillekin.

Toinen oli kun tulin aamuvuoroon 22.8.1968 töihin noin puoli kuuden aikaan ja kun sain ULA lähettimet ensimmäisenä käyntiin alkoi sieltä kuulua puhetta, normaalien aamurutiineihin kuuluvien testisignaalien sijalta. Oli Tšekkoslovakian ”vapautuksen” hetki ja parhaiten muistan kun Lieko Zachovalovan raportoi tapahtumista ja samalla kiisteli paikallisen sensorin kanssa luvasta saada puhua. Siinä sitä vain mietti että samanlainen ”vapautus” olisi ollut mahdollista toteuttaa myös meille, onneksi poliitikkomme osasivat hoitaa suhteet idänsuuntaan niin ettei vastaa meille tehty.

Tässä täytyy muistaa silloinen tekniikka, eli että Tapiolan Ula lähettimen signaalia releoitiin läpi Suomen eli muu Suomi sai signaalin vasta kun Tapiolan lähetin käynnistyi. Ainoa poikkeus oli Turku johon Fabbarilta (Fabianinkadun studiolta) oli Tapiolan lisäksi suora linkkiyhteys.

Tämä työ jatkuvana vuorotyönä ei kuitenkaan tuntunut sopivalta olimmehan nuoren perheen molemmat puoliskot vuorotyössä tietenkin vuorot eivät synkanneet yhteen eli, oli silloinkin ”hiukan” hankalaa järjestää lapsenhoitoa öisinkin.

Yhteisantennien tarkastuksen siirtyessä Sähkötarkastuslaitokselta Yleisradiolle 1969 haettiin tähän tehtävään yhteisantennitarkastajaa ja koska antenniala oli tuttu em. työ kiinnosti niin paljon, että hain tätä työtehtävää. Tehtävän vaihdossa oli yksi suurikin miinusmerkki vuorotyöhön liittyvät vuorolisät loppuivat olihan ne lähes kolmannes silloisesta palkasta. Mutta työ itsessään oli kuitenkin niin haastavaa ja työajat miellyttävämpi ettei ansionmenetys kuitenkaan tuntuneet kohtuuttomilta.

Työ Yleisradion Neuvontaosastolla yhteisantennitarkastajana alkoi kesällä 1969. Tätä erikoista "virka-aikaa" kertyi lähes 30 vuotta. Tekniikan muuttuminen alkoi 70-luvun loppupuolella jolloin rakennettiin UHF - kanaville Suomen toinen TV - verkko.

Ja muutaman vuoden kuluttua suuressa kiireessä päätettiin että MTV 3 saa oman tv verkkonsa, päätös syntyi niin pikaisesti että tukkureilla myytiin hyvin pitkään ”ei oota” eli laitteitten (kanavanvaihtajien) valmistaminen vei oman aikansa, komponenttien saannissa oli vaikeuksia.

Muuttuminen on vain vuosikymmen kerrallaan kiihtynyt.

YHTEISANTENNITARKASTUS


Yhteisantennitarkastus siirtyi Yleisradiolle kesällä 1969 Sähkötarkastuslaitokselta, joka halusi päästä siitä eroon tuottamattomana painolastina.
Ylellä, etenkin Neuvontaosastolla, oli halua hoitaa tämä koska näin päästiin korjaamaan asentajien virheitä ennen kuin niistä asukas edes tiesi ja Neuvontaosaston tehtäviin kuuluvat häiriövalitukset vähenivät näin hyvin merkittävästi.

Yhteisantennitarkastus tarkoitti sitä että meikäläiset (yhteisantennitarkastajat) tutkivat ja mittasivat sen antenniverkon kunnon ja varmistivat että jokainen asukas sai vähintään sen laatuisen tv kuvanlaadun kuin alueella oli suinkin mahdollista saada.

Tarkastajana koin olevani lähinnä neuvoja sekä opettaja (se alan koulutuksen puute), joskus tosin tuntui ettei mikään mene putkeen, mutta kyllä se sitten toisella kerralla palkitsikin.

Antennialan kulutuksessa on nyt vähän sama tilanne kuin silloin ennen, koulutusta ei juuri ole, silloin se perustui ammattitutkintoon joka oikeutti vastaavan asentajan tehtäviin jne. nyt taas kaikki on niin vapaata että… entä se ammattitaito?
SANT ry on kuitenkin jatkanut alan koulusta kursseilla ja myös muita tahoja on saatu aktivoitua koulutukseen näitten avulla on mahdollista kouluttautua ja jopa saada A urakointitodistuksen amattiaidosta.

ENSIKOSKETUS TIETOKONEESEEN


Tietokoneen sielunelämään "ensikosketuksen" sain opiskeluaikaan jolloin kuulimme kehityn tietokoneita jotka osaavat laskea jne. ne tosin olivat pienen asunnon kokoisia. Sellaisen näin keväällä –99 käydessäni Lontoon teknillisessä museossa, siinä oli satoja PUTKIA ( ei mikropiirejä ). Seuraava kerran tietokonetekniikkaan tutustuin 70 luvun loppupuolella talon koulutuksessa se tosin meni "harakoille" innokas kouluttaja ei ymmärtänyt etteivät kaikki olleet ennen binääritekniikkaan tutustuneet, saatikka sitten ymmärtäneet siitä mitään. Niinpä meni lähes 20 vuotta ennen kuin sellaisen itselleni ostin (Pojalleni tosin hankin 80-luvun alussa "uitetun" Commodore 64:en). Uitettu tarkoittaa maahantuontia ohi silloisen virallisen maahantuojan. Se muuten on tallessa toimintaa estää verkkolaitteen vika.

SAMA SATELLIITTITEKNIIKKAAN


Satelliittitekniikkaan tutustumisen aloitin 80 luvun loppupuolella silloin ajattelin että kun ne tietokone hommat menivät ohi, osittain myös rahan puutteessa, niin nyt yritän pysyä tämän uuden tekniikan "ajan hermolla". Ensimmäinen satelliittiantenni jota olin suuntaamassa oli halkaisijaltaan vaivaiset 5 metriä !!! ja sijainti Ylen linkkitornissa 50 metriä maan yläpuolella. Sat antennin suuntaus tapahtui rautakangella! eli nytkäytettiin pelin jalustasta hiukan ja samalla seurattiin tähän käyttöön sovellettuun (käyttösähkö taajuusmuuntimelle) spektrianalysaatorilta näkyykö mitään, testauksen jossain vaiheessa tuli mieleen että onko se taajuusmuunnin (mikropää huonolla suomennoksella) kunnossa mutta sitten kerran näytölle ilmestyi piikkejä satelliitin signaaleista, olimme me Ahorinnan Ismon kanssa ylpeitä! Loppuhan olikin sitten hienoviilaamista ja satelliittivastaanottimella saimme kuvaa sekä ääntä tarjontaan.

Digitaalitekniikan tullessa satelliittimaailmaan on taas opittava uusia asioita ja niin tietokone ja satelliittitekniikka lähentyvät. On opiskeltava sekä satelliittitekniikkaa sekä siihen sovellettua tietokonetekniikkaakin.
Kun nyt saivat Digi tv standardista (DVB Standardista) sovituksi "raamit" jotka tosin mahdollistavat monenlaisia erilaisia sovelluksia. Nyt meille on tullut käytännössä kolmea erilaista sovellusta jotka ovat:

DIGI TV STANDARDIT


DVB - S käytetään satelliiteissa (tietenkin erilaisilla salausjärjestelmillä).
DVB – S2 käytetään satelliiteissa HD lähetyksissä (tietenkin erilaisilla salausjärjestelmillä).

DVB - C käytetään kaapeliverkoissa ( säästäessään taajuusaluetta on järkevää käyttää).
DVB - C2 käytetään tulevaisuudessa kaapeliverkoissa HD lähetyksissä ( säästäessään taajuusaluetta on järkevää käyttää).

DVB - T maaverkon lähetysjärjestelmä. (Suomessa lisäpalvelut MHP alustalla ja tulevassa olevalla CONAX salauksella)
DVB – T2 maaverkon lähetysjärjestelmä. SD ja HD lähetyksissä. Tähän tekniikkaan siirrytään 1.4.2020 maaverkon lähetyksissä eli taas yksi digi muutos tulossa. Salaus kuten ennenkin CONAX tekniikalla.

MHP koki hyvin lyhyen ”elämän” ja se lopetettiin muutaman vuoden kuluttua.

DIGI TV SUOMESSA


Maaverkon järjestelmä aloitettiin virallisesti meillä 27.8.2000. Lähetysasemia on Espoon lisäksi puolentusinaa nämä ovat lähes samat mikä analogisella Nelosellakin on. Pasilassa olevilla lähetyslaitteistoilla (muxeilla) lähetään koko Suomeen kolmea eri kanavanippua Ylellä on näistä yksi toinen, Alma medialla (MTV3) ja se kolmas on Swelcomilla (Nelonen). Kaikki digitaaliohjelmat paketit lähetetään kukin omallaan UHF – kanavalla.

Vastaanottimia oli ensimmäisen kerran tätä kirjoitettaessa (1998)muutama koko Suomessa, Ylen Pasilan toimitiloissa sellainen on esillä Ison Pajan ala - aulassa.

Englannissa saman standardin esiversion ns. 2k käyttö alkaa tämän syksyn (1998) aikana. Suomeen on suunniteltu käyttöön otettavaksi ns. 8k versio joka mahdollistaa monipuolisempiin tarjontaan. Nyt vuosisadan viimeisen vuoden (1999 ) alkaessa kuulin maaverkon digitaalivastaanottimien ( DVB-T:t ) tulevan myyntiin kevään korvalla, saas nähdä miten käy? Nyt vuoden 2000 alussa voimme todeta toiveitten olleen ylioptimisia mutta kyllä sen tänä vuonna ?..

Digitaalilähetyksiä on laajennettu siten että nyt niitä on mahdollista vastaanottaa Tampereen ja Turun alueella kunhan vain saamme niitä vastaanottimia.

Ehti mennä lähes viisi vuotta ensimmäisestä kirjoituksestani digi televisiosta, kursiivilla yllä, ennen kuin päästiin digitekniikan välityksessä vauhtiin. Vastaanottimia on myyty tämän hetken (2002) arvioiden mukaan noin 100 000 ja joulumarkkinoilta odotetaan jopa lähes samaa myyntimäärää kerallaan. Tämäkin syksyllä tehty ennustus meni vähän alakanttiin viimeisien tietojen mukaan niitä on myyty yhteensä jopa lähes 250.000, paikallisesti jopa esiintyi laitepulaakin.

Käynnistymisen hitauteen on syitä sysissä jos on sepissäkin. Digi - tv aloituksen yhteydessä kaiken aikaa lupailtiin uutta tulevaa MHP superteksti tv-llä ja jopa paluusuunnalla varustettuja digivastaanottimia. Kun näitä ei kuitenkaan saatu tarjontaan ei normaalit digivastaanottimetkaan suurta yleisöä kiinnostaneet.

Lisäksi jos jossakin välissä eri tiedotusvälineet / asiantuntijat löivät koko hankkeen lyttyyn turhana ja tarpeettomana Ylen insinöörien keksintönä. Olisi tietenkin ollut aika hienoa jos ainoastaan Ylen toimesta digi tv olisi saanut alkunsa koko Eurooppaan ja jopa laajemmallekin.

KEIKKOJA

Merkittävimpinä satelliittivastaanotto laitteistojen asennuksina voi pitää Radio Finlandin vastaanoton järjestämisen Venäjälle, Pietariin, Viipuriin, Petroskoihin ja Muurmanskiin.

Tämä tarkoitti 1,8m antennin ja ammattivastanottimen asennusta radioasemille jolla ne välittivät Ylen lähettämää Venjänkielisiä uutisia. Tullissa joutui ”hiukan” neuvottelemaan että saimme laitteet rajan läpi.

Yleisradion antenniverkon satelliittivastaanotto tapahtuu usealla eri kokoisilla satelliittiantenneilla näillä vastaanotetaan käytännössä kaikki mielekkäät satelliitit välillä 37,5 astetta länteen ( 37,5 °W ) - 36,0 astetta itään ( ,36,0 °E ). Näistä samanaikaisesti vastaanotetaan kummankin polarisaation ( pysty / vaaka ) molemmat ( 11 GHz ja 12 GHz) taajuusalueet, eli kaikki länsimaiset satelliittitaajuudet.

YLEN SAT VASTAANOTTO


Aiemmin vastaanotto tapahtui 5 m satelliittiantennilla (tarkempi kuvaus alun kokemuksista edellä) samanaikaisesti kolmesta satelliitista ASTRA 19,2°E , EUTELSAT 16°E ja EUTELSAT 13°E. Järjestelmä asennettiin 1990 tienoilla. Silloisilla työkaluilla antennin suuntaaminen oli todella sitkeyttä vaativaa hommaa onhan ko. pelin suuntatarkkuus noin 0,1 astetta.

Merkittävämpänä tehtävänä on SUMMIT 97:n Ylen ulkopuolisten satelliittimaa-asemien (EBU, REUTERS, BBC jne. ) alueen valinta sekä yhteyksistä vastaaminen.

EU puheenjohtajuus vuoden 1999 aikana toi saman tyyppisiä haasteita sekä syksyllä Tampereella, että joulun korvalla Helsingissä. Hesassa satelliittimaa-asemia , SNG autoja / telttoja yms. oli parhaimmillaan 15 eri operoijaa uskoakseni Suomessa ei koskaan ole ollut näin monta samanaikaisesti.

Yhtenä erikoisempana voi pitää TV Finlandin vastaanoton järjestäminen Ylen Moskovan toimitukseen syksyllä 1998 . Tämä keikkana oli poikkeuksellinen lähinnä Venäjän byrokratian johdosta eli miten hoidetaan tavaroiden ja mitta-, asennustarvikkeiden kuljetus Moskovaan ja takaisin. Satelliitin vastaanoton suhteen syrjäinen sijaintikin hiukan mietitytti. mutta onneksi kaikki saatiin kerralla kuntoon. Esimerkiksi taajuusmuuntimen kiertymästä (kallistuksesta pystytasoon) "väittelimme" mukana olleen asentajan kanssa. Lopputuloksena oli, että taajuusmuunnin tuli noin 40 kallelleen olimmehan satelliitista nähden lähes 40 astetta idässä.

Poikkeavampana voisi pitää Stadionilla esitetyn Paavo Nurmi oopperan esityksen televisio- ja radiolähettimien ja vastaanoton järjestäminen. Tässä tehtävässä sain Viestintävirastolta valtuudet olla asemanpäällikkönä olihan hallinnassani sekä tv–, että radiolähetin.

LISÄÄ SIVUHOMMIA


Pasilan antenniverkko

Oman työn ohessa olen vastannut Yleisradiokeskuksen antenniverkosta (tällä hetkellä lähes 5000 antennirasiaa 80 TV - kanavaa ( joillakin alueilla jopa enemmänkin ). Tämä on tuonut monia erilaisia haasteita joihin on ollut "pakko" soveltaa kaikkea osaamistaan ja laajentaa sitä.

Edellä mainittu Ylen antenniverkon satelliittivastaanoton lisäksi aikoinaan HDTV koelähetysten ( HDMAC ) vastaanottojen organisointi Ylelle Helsingissä ja Tampereella. HDMAC järjestelmää kokeiltiin niin kauan ja monen eri tahon kesken, että aika meni siitä ohi ja siirryttiin suoraan täysin digitaaliseen järjestelmään.

Muitakin enemmän tai vähemmän tärkeitä, erilaisia satelliittivastaanotto järjestelmiä olen organisoinut Ylen eri toimintoihin.  
Ylen satelliittivastaanotto ohjelmatoimintaan on lisääntynyt 2000 luvun alusta hyvin voimakkaasti ja tämä vaatii jatkuvaa eri satelliittien ja ohjelmapalvelujen selvittelyä ja testauksia. Käytössä on suurimpana suunnattava 6.3 metrinen jolla on niin suuri tarkkuusvaatimus, että oikean satelliitin seuraaminen lähetyssignaaleiden tehojen mukaan on tarpeen. Tämän hallitaan on hankittu satelliittimatriisi kymmeniä satelliittivälitaajuustuloa ja lähtöjä kymmenille vastaanottimille.

Ylen Pasilan studioiden uusimisen yhteydessä tuli mukaan taas uutta tekniikkaa. Studio 2 :n uusimisesta aloitettiin ja silloin päätettiin siirtyä koaksiaalijakelusta kuitujakeluun. Kuitujakelu etuja on laadun säilyminen sekä häiriöttömyys ulkopuolisista sähkökentistä yms. Kuitutekniikka mahdollistaa Pasilan kanavatarjonnan jakelun laajentamisen tarvittaessa pidemmällekin Ylen tiloihin.
Vuoden 1999 aikana digitaalitekniikka on vallannut alaa myös kaapeliverkossa jaettavien satelliittiohjelmien vastaanotossa. Uusi digitaalinen välitysjärjestelmä tuli joskus käyttöön jopa yllättäenkin ( Lähettäjäyhtiön tiedote lähti heiltä pari päivää muutoksen jälkeen.
Erilaisilla vippaskonsteilla kuvat kuitenkin aina saatiin vastaanotettua ja näin myös jakeluun.
Myös maaverkon ( DVB-T ) digitaalikoelähetykset vaativat opettelemaan uudenlainen lähestymistapa vastaanoton sekä jakelun tekniikkaan.

HELSINKI KAMERA


Näiden lisäksi sivuhomma on tuonut muitakin haasteita esimerkiksi Helsinki kameran :n asennukset Pasilan linkkitoriin ja tämän vaatimat kaapeloinnit. 6.8.1998 koettiin Pasilassa ukkosmyrsky joka sai paljon pientä pahaa mm. nettikameran videolinjaan ( n. 200 m ) indusoitui sellainen jännite joka tuhosi kameran lähtöpiirin sekä toisen pään tulopiirin ( suuri muuntaja vain puoli kierrosta ).  

Aika aikaa kutakin ja Helsinki kameran toiminta lopetettiin 12.6.2003.

AAMU - TV KAMERAT

Tämä asennuskokemus taas toi Ylen Aamu - tv:n tornikameroitten asennukset jotka suuressa kiireessä asennettiin kevättalvella 97 osittain hirveässä säässä (lumisateista tuulta lähes 20 m/s pakkasta 15-20 °C ). Tällä korkeudella noin 110 m maasta jo seisominen em. kelissä vaati huolellisuutta.



MUUTOKSIA TYÖSUHTEESSA

Ylen yksityistäessä Jakelutekniikan Digita Oy:si vuoden 1999 alussa kävi siirtymässä siten etten siirtynyt Teknisen Neuvonnan mukana Digitaan vaan jäin emoyhtiön YLEISRADIOON, työpaikaksi tuli entinen Ylen Tekninen Huolto jonka nimeksi edellisenvuoden eri toimintojen yhdistämisen myötä tuli Informaatiotekniikka. Oli tietenkin hiukan outo olo uudessa työympäristössä, olinhan ollut Ylen Teknisessä neuvonnassa vuoden 1969 kesäkuusta alkaen eli 29 ja puoli vuotta, edellä mainitussa antennitarkastajan tehtävässä.

Ettei kaikki olisi niin selkeää ehdin vielä ainakin kerran vaihtaa työpaikka tiimiä niin kuin nykyään trendikkäästi sanotaan ja nyt se on Jakelu ja Siirto, vähän niin kuin silloin ennen jakelutekniikan aikaan.
Muutoksen syinä olivat edellä mainitut sivuhommat joista vähän kerrassaan tulikin se päätyö. Onhan Pasilan antenniverkko itsessään sellainen kokonaisuus ettei vastaavaa muualta Suomesta löydy, lisäksi sen ajanmukaisena ja laadukkaana säilyttäminen vaatii lähes päätoimista ylläpitoa ja huoltoa. Lisäksi myös Ylen maakunnan toimipisteiden antennijärjestelmien laadun sekä uudistustöiden valvonta vaatii alan osaaja talossa.

Työnkuvaa on tullut monia edeltä arvaamattomia "hommia" joista useimmat tulivat siksi että olin ollut jakelutekniikassa aiemmin. Eniten töitä seurasi yhtiöittämien myötä seuranneesta laitteistojen jakamisesta ja rajapintojen sopimisesta.

Yli 70, vuotta yhtenäistä Yleisradiota oli saattanut tekniikan sellaiseen järjestelmään ettei rajanveto kaikin paikoin todellakaan ollut helppoa. Tätä ei helpottanut yhtiöittämisen kiireinen aikataulu, poliitikkojen virallisesta päätöksestä toteutukseen jäi toiminta-aikaa puolisen vuotta. Sivullisesta se saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta kyllä siinä kaikilla niillä jotka kyseistä hommaa vetivät / neuvottelivat saivat unohtaa normaalit työajat.



TULEVAISUUS


Kuten julkisuudessa on kerrottu tulevaisuuden televisiokanavien tai paremminkin ohjelmien jakelu maaverkossakin tapahtuu digitaalisessa muodossa lähitulevaisuudessa. Kanavasta puhuminen teknisessä mielessä on hiukan virheellinen, televisiokanava pystyy nykynäkymin välittämään 4 – 5 televisio ohjelmaa stereoäänineen ja muun muassa sähköisen ohjelmalehden (EPG) sekä muitakin lisäpalveluita.

Tämä digitaalitekniikan mahdollistama tehokas, rajallisen luonnonvaran käyttö (käytettävissä oleva taajuusalue), ja uusien ohjelmatarpeitten / paineitten on tuonut Suomalaisille 4 uutta ohjelma ja lisää on tulossa lähiaikoina.
Satelliittijakelu nyt tapahtuu YLE 1, YLE 2 ja MTV 3:n kotimaisista TV-ohjelmista  tehdyllä koostekanavalla TV - Finland vain ulkosuomalaisille sekä MTV3 ja NELONEN omilla maksullisilla kanavillaan Suomalaisille ( Kysy Canal Digitalilta ehtoja / hintoja ). Satelliittijakelun laajeneminen tästä vaatinee hiukan aikaa, mutta uskoni mukaan "kyllä se siitä ajan kanssa".
Kaikki edellä vaikuttaa minunkin tulevaisuuden tehtäviin ja siltä näyttää ettei uuden opettelulta tule loppua aina vaan jatkuu, tosin välillä tuntuu kaiken tapahtuvan kiihtyvällä vauhdilla. Kehitys kehittyy ei sille mitään voi, täytyy yrittää pysyä mukana.



UUDEN ELÄMÄN ALKU

Kuten useasti tässä olen käyttänyt sanontaa ”aika aikaa kutakin” on tämä taas kohdallani paikallaan, lähes 37 vuotta Yleisradioelämää päättyi 31.12.2003 eläköitymiseen.

Olen yksi eri uutisissa kuuluisia ”luonnollinen poistuma” osastoa, eli kun ikää oli riittävästi (yli 60 vuotta ja eläkekertymä täynnä) päätimme työnantajan edustajan kanssa yhdessä eläkkeellelähdöstäni.

Olen kuitenkin kuin se yksi ammattimies aikoinaan Lotto mainoksessa ”mutta en minä näitä töitä lopeta”, eli työt jatkuu uuden firman puitteissa byrokratia ainakin on kevyempää.

Toiminta alkaa vuoden 2004 alussa heti kun kaikki aloitustoimet on saatu tehtyä. Todennäköisimmin aktiivinen toiminta alkaa helmi- maaliskuulla 2004.

Uuden yrityksen MARTTI KEMPPI OY rekisteröinti hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.2004


No niin aikaa edelliseen ”päivitykseen” on mennyt noin viitisen vuotta, eletäänhän nyt vuoden 2017 loppua.

Niin se aika eläkkeellä on vain kiivaalla tahdilla mennyt.

Kuten yllä yritys aloitti toiminnan virallisestikin vuoden 2004 tammikuussa.



MARTTI KEMPPI OY

Yritystoiminnan alussa päätin että en pyri kilpailemaan alalla pitkään toimineitten kolleegojen ”tonteille” enkä pyri sotkemaan alan markkinoita ainakaan hintapolitiikalla. Olinhan kuitenkin entinen YLE n yhteisantennitarkastaja eläkkeellä tosin.

Eli aloitin toiminnan painottuen omakoti kiinteistöjen antenniremontteihin, niitä perinteisesti suuret antenniasennusliikkeet olivat periteisesti vältelleet. Työtä kyllä riitti jopa kiitettävästi tälläiselle yhden miehen organisaatiolle.



SANT ry (Satelliitti ja Antenniliitto ry)

Jo vuoden 2004 syyskokouksessa SANT valitsi meikäläisen (entisen antennitarkastajan se joka nipottaa joka asiasta) kuitenkin järjestön hallitukseen. No Perämaan Ramolla hallituksen puheenjohtajana oli valintaan oma positiivinen osuutensa… Toisaalta olen ajatellut että asiat ja tehdyt ratkaisut silloin tarkastajana ollessani saattoivat aiheuttaa sanomisia eli asiat saattoivat riidellä mutta henkilöt eivät.

SANT in toiminta on useille jopa antennialalla pitkäänkin toimineelle hiukan epäselvää, toiminnalla pyritään siihen että yritykset jotka ovat yhdistyksessä jäseninä toimivat kaikkien alan säännöstöjen periaatteitten mukaan. Sekä alan kunnollisen koulutuksen järjestäminen.

Useitten puheenjohtajuudesta käytyjen keskustelujen jälkeen SANT in hallitukselle tuli selväksi että Ramo lopettaa puheenjohtajuuden viimeistään digikauden aloituksen (1.9.2007) jälkeen. Hänen ehdotuksestaan allekirjoittanut valittiin SANT ry n hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2008 alusta alkaen.. Kyseinen pesti vaatii halua ja kiinnostusta alan kehittämiseen, koska erilaisten valmistelu ja kokouksiin osallistuminen vie melko paljon tehokasta työaikaa.

Toiminta on ollut hyvin hektistä tai toisaalta aivan täyden digikauden alussa vaikeuksia digiboksien toiminnassa hankaluuksia riitti. Mikä malli ei osannut tekstittää mikä muuten vain ei toiminut.

Toimintaa on kyllä rittänyt ja nyt 2017 lopulla on erilaisten henkilökohtaisten ongemien johdota on minun luovuttava kaikista luottamustehtäviätä.

Hyvää jatkoa SANT:ille ja kiitos menneestä.

Digikauden alun vaikeuksia

Digikauden alussa tilanne oli hyvin sekava kauppoihin tuli jos jonkun merkkisiä ”digibokseja” eli rekkalasti paikkaan ja näillä laitteilla takuu oli perinteinen ”perävalotakuu” eli se takuusta…
Näitten laiteitten toiminta oli hyvin epävarmaa ja kun mahdollinen ”maahantuoja” oli jostain syystä tiellä tietämättömillä oli ko. laiteitten toiminnan saattaminen Suomessa toimintakuntoon hyvin haastavaa jopa joskus mahdotonta.

Suomenkielisen tekstityksen toiminta (toimimattomuus) YLE n kanavilla sai kansan hyvin ärtyneeksi vika kuitenkin oli kyseisen tv katselijan laitteen puutteissa. Ohjelmien tekstitystä ei juurikaan pohjoismaitten ulkopuolella käytetä, heille (keskieurooppalaisille) kaikki ohjelmat dubataan paikalliselle kielelle, olen ilkeästi sanonut että he eivät osaa lukea ja siksi tekstityksen toimimattomuus ei heitä häirinnyt, eihän ko. tekniikkaa heillä tarvittu.

Häiriöitä vastaanotossa

Tämän lisäksi useissa bokseissa ja digitelkkareissa on Nordic määräysten mukainen uusien ohjelmien etsintätoiminto, eli ko. laite avaa laitteen kanavanvalitsijan öisin noin kello 24.00 – 05.00 välisellä ajalla ja hakee mahdolliset uudet ohjelmat. Omakotitalossa tilanne on kuitenkin haastava koska useintenkin antennista on signaaleja useista eri lähettimistä esimerkiksi Keski-Uudellamaalla tarjonnassa ovat Espoo, Lahti ja jopa Pernaja. Tällöin laite saattaa päättä esimerkiksi että Lahden ylen ohjelmat ovat uusia ohjelmia ja näin seuraavana aamuna ylen kanavat tökkivät, tämä ei aivan helposti mene normaalille tv katselijalle ”jakeluun”, valitus on se että eilen näkyi kaikki nyt osa tökkii mitä nyt?.

Juuri kun digi vastaanottoon on jotenkin totuttu / opittu alkoi uusi teräväpiirtotekniikka tehdä tuloaan. eli uusia tuulia on tulossa digilähetyksiin.



TERÄVÄPIIRTOLÄHETYKSET (päivitys 2012)

Teräväpiirtolähetykset (HD) aloitettiin 2010 vuoden tienoilla ensimmäisinä jo ennen tätä tähän tekniikkaan siirtyivät satelliittitekniikkaa käyttävät Canal Digital ja Viasat heillähän oli satelliiteissa suuri taajuusalue käytettävissä.

Maaverkon teräväpiirtolähetyksissä päätettiin siirtyä lähetystekniikassa uudempaan MBEG 4 DVB T2 digitaaliseen modulaatioon.

Valtioneuvosto valitsi hakemusten jälkeen ensimmäiseksi VHF llä tapahtuvan lähetysverkon toimijaksi DNA n. Joka tarjouskierrosten ja omien tutkimusten jälkeen päätti rakentaa oman keskitehoisen omiin kännykkäasemien verkkoon perustuvan lähetinverkkonsa. Teräväpiirtolähetykset aloitettiin yleisölle testilähetyksillä kuitenkin kaapeli tv tekniikan käyttämällä DVB C MBEG 4 tekniikalla (samaa tekniikkaa tosin maaverkon DVB T versiota käytetään normaaleissa digilähetyksissä Virossa) johon DNA sai testilähetysluvat Vacouverin Olympialaisten lähettämiseen helmikuulla 2010. Päätös oli perusteltu koska silloin ei juuri DBV T2 laitteita ollut saatavilla ja näin yleisö pääsi tutustumaan teräväpiirron hyvälaatuisen kuvan maailmaan.

DNA n HD viralliset avajaiset pidettiin 12.12.2009 tv tekniikalle perinteisessä paikassa Lahden Radiomäellä vanhan AM lähettimen toimitiloissa.
Uusi teräväpiirtolähetysten VHF antenni oli asennettu saman maston latvaan josta analogia-aikoina Suomen tv lähetykset muualle suomeen aloitettiin. Näin historia toistuu vain tekniikka ”hiukan” muuttuu.

Toisen teräväpiirtolähetys luvan sai Anvia Tv 2011 alussa ja he valitsivat yhteistyökumppaniksi Digitan eli heidän lähetinlaitteet sijoitettiin Digita lähetinasemille ja lähetykset tapahtuvat samoista lähetinmastoista. Lähetys tapahtuu UHF alueella eli sama UHF vastaanottoantenni jolla normaalikin vastaanotettiin ”tavallisia” digiohjelmia kävi eli antennien vaihtoa jne. ei tarvittu. Ohjelmaoperaattoriksi eli korttien jakajaksi ja ohjelmista laskuttajaksi he valitsivat, TFD Etertainment yhtiön joka suomen toimijaksi tuli TV Viihde.

Ohjelmien lähetystoiminnan alku molemmilla teräväpiirto-operaattorilla oli hyvin verkkaista lähinnä ohjelmien lähetysoikeuksien raskaasta lupamenettelystä johtuen.

Kaikki halukkaat ohjelmayhtiöt ensin esittivät halukkuutensa ko. toimijan verkkoon ja tämän jälkeen valtioneuvosto päätti valitut ohjelmat ja asiasta aikoinaan antamani ”kauneuskilpailu” nimityksen mukaisesti, mitä ohjelmia harava-antenni talouksiin saa tarjota. Vastaavaa menettelyä ei ole ollut kaapeli tv yhtiöllä heidän kanavatarjonta perustuu enemmän liiketaloudellisiin perusteisiin.

Edellä mainittu ”kauneuskilpailu” tarkoitti useinkin sen että lähetyslupia joutui odottamaan puolikin vuotta, jopa enemmänkin… Tämä hidasti toiminnan aloittamista ja myös sitä kautta hankaloitti liitetaloudellista toimintaa.

Muun muassa tähän varmaan loppui TFD Etertainmentin pinna ja he lopettivat toiminnan huhtikuun lopussa 2012. Lehtitietojen mukaan tavoitteena tuottavalle toiminnalle oli ollut noin 100 000 katselijan verkko ja kun hyvin tehokkaasta mainonnasta huolimatta tätä tavoitetta ei saavutettu päätti TDF lopettaa toiminnan. Ajankohdasta olen käyttänyt sanontaa ”TDF kangistui kalkkiviivoilla” olihan juuri alkamassa kevään kesän urheiluputki MM jääkiekko, Olympialaiset jne. Joka tapauksessa tämä tapahtuma aiheutti koko teräväpiirtolähetystoimintaan suuren takaiskun.

Alussa DNA n mainonta painottui enemmän mielikuvien luontiin ja se ei aivan ilmeisesi mennyt suurelle yleisölle jakeluun mistä oli kyse.
Jatkossa mainonta on tältä osin muuttunut mutta TV Viihteen huumorilla väritettyyn toteutukseen ei mielestäni ole päästy.
TV Viihteen lopetuksen jälkeen on HD tarjontaan on tullut yksi uusvanha yrittäjä, Digita sai teräväpiirtolähetysten lähetysoikeudet yhdelle kanavanipulle, eli kännykkä tv (DVB H) lähetykset lopetettiin ja ko. kanavanipulle annettiin siirtyvän digitaalisen tv lähetysoikeudet. He ovat lähettäneet lyhyen ajan mm. MTV3 HD ohjelmaa mutta tällä hetkellä (vuoden loppu 2012) lähetystoiminta heillä on katkolla, ilmeisesti sopimukset ohjelmayhtiöiden kanssa ovat työläitä. Tämän lisäksi Digita sai toimiluvan myös suunnitelmissa olevalle H kanavanipun oikeudet toiminta kuitenkin on vasta lähtökuopissa.



DIGITEKNIINKAN TULEVAISUUS

Valtioneuvosto on päättänyt että Suomi siirtyy tv lähetystekniikassa vuoden 2017 alussa MBEG 4 DVB T2 tekniikkaan kahta kanavanippua lukuun ottamatta. Samassa yhteydessä on Suomen vapautettava mobiili käyttöön yli 700 MHz taajuusalue.

Tällä hetkellä (vuoden 2012 loppu) mobiili käyttöön varattiin taajuusalue 860 – 790 MHz. Ja kuten edellä tv käyttöön jäävä taajuusalue pienenee muutaman vuoden sisällä noin 100 MHz lisää…
Laskelmieni mukaan tämä tarkoittaa sitä että 42 Digitan tv päälähettimen ja noin 130 täytelähettimen kanavan on vaihdettava lähetyskanavaa. Tämän toteutus vaatii melko suuret ponnistelut sekä tiedotuksen järjestämisessä (Liikenne ja Viestitä Ministeriö LVM)  että myös Digitalta toteutuksessa.

Todennäköisesti se suoritetaan alue kerrallaan koska lähetyksiä on tehtävä kahdella kanavalla samaan aikaan joku sovittava siirtoaika, ja vanhan taajuuden lopetuksen jälkeen voi Digita siirtää tuplalähettimet taas uudelle alueelle työlästä Digitalle sekä alueitten antenniasennusliikkeille.

Tästä TEKNOLOGIASIIRTYMÄ 2017 on tulossa koko alalle erittäin suuri haaste josta käydään neuvotteluja koko toimialan (LVM, Viestintävirasto, lähetysyhtiöt, kanavaoperaattorit, laitteitten maahantuojat ja SANT ry) eli kaikki alan toimijat yhdessä.


TYÖTEHTÄVIEN MUUTOKSIA 2016-2017

Syksyllä 2016 tein oppisopimuksen Nina Salmisen kanssa ja hän osoittautui hyvin tehokkasi antenniasentajaksi, vuoden 2017 aikana minulle tulleet liikkumisen pulmat aiheutti sen että Nina joutui (sai) tehdä ja sopia työkeikoista itsenäisesti. Edellä mainttujen henkilökohtaisten kremppojen johdosta käveleminen vaatii kyynärsauvaa, joten katolle ei tässä kunnossa ole asiaa.

Tämän lisäksi Ninan oppisopimus on päättymässä. Seurauksena on se, että ainakin joksikin aikaa yriyksen toiminta painettava alas, osaltaan tähän on syynä myös se että puhelin ei soi.


Katsotaan jatkossa miten toimintaa voisi jatkaa.