OHJE SATELLIITTIVASTAANOTTOON

YKSITYINEN SATELLIITTIVASTAANOTTO

Satelliittivastaanotto omalla peilillä on mahdollista lähes kaikkialla, perusedellytyksenä onnistumiselle on seuraavien ehtojen täyttyminen.

Satelliittien sijainnit

Satelliittiosoitetta, astetta itään (E) tai länteen(W) Greenwichistä, paikkaa jossa satelliitti noin 36 000 km korkeudella päiväntasaajan yläpuolella sijaitsee, kutsutaan positioksi. Samassa ositteessa on mahdollista olla useita satelliitteja (jopa puolentusinaa) ne on tietenkin synkronoitava siten ettei törmäyksiä synny ja ettei satelliitit varjostaisi toisiaan

Satelliitit sijaitsevat Suomesta katsoen etelän ja lännen välillä. Meillä kiinnostavimmat ovat ASTRA muutama aste (noin 7°) etelästä lännen puolella (19,2°E) , EUTELSAT/HOTBIRD, edellä mainitusta 6°lisää (13,0°E), SIRIUS 8°länteen (5°E) ja THOR/INTELSAT 10-02 edellisestä 6° lännempänä (1°W).

Satelliittien sijainti (osoite) ilmoitetaan muutoksena Greenwichin Nolla (0°) meridiaanista 13,0°E = 13 astetta Greenwichistä itään jne. Esimerkiksi Helsingin sijainti on noin 25°E ja niin useimpien satelliittien sijainti on meiltä katsoen lännen puolella.

Vastaanottopaikan valintaan vaikuttavia perusteita

Pohjoisesta sijainnistamme johtuen on peilin korotuskulma maksimissaan vain noin 21 astetta, tämä asettaa vaatimuksia edessä olevaan maastoon. Mitä läntisempää (itäisempään) satelliittiin pyritään sitä pienemmäksi korotuskulma tulee. Satelliitin ja vastaanottoantennin (peilin) välissä ei saa olla mitään estettä ei edes puita yms.

Vastaanottomahdollisuus ja paikka on syytä tarkistaa mittaamalla, etenkin jos halutaan kääntyvää vastaanottoantennia. Suunnattavan satelliittiantennin kääntymiskulma yleensä on noin 65° (maksimissaan lähes 120°), jolloin on mahdollista vastaanottaa useammista satelliiteista (jopa kymmenistä) satelliittiohjelmia.

Kiinteällä vastaanotolla (yksi tai kaksi lähekkäistä satelliittia) paikka voidaan etsiä näiden haluttujen satelliittien paikkatietojen perusteella hiukan helpommin.

Liitän oheen tekemäni ”satelliittikalenterin" jonka perusteella voi alustavasti arvioida satelliittivastaanoton mahdollisuudet halutusta satelliitista.

Yleisimpien satelliittien ohjelmatarjonta

ASTRA ( 19,2° E )

Satelliittien vastaanotto meillä alkoi 1980 – 90 lukujen tienoilla suuremmassa määrin Astran ensimmäisen satelliitin (Astra 1A) aloittaessa lähetykset. Samaan sijaintiin on nyt tullut useita satelliitteja, valitettavasti meille mielenkiintoisemmat englanninkieliset on vähän kerrallaan muuttuneet digitaalisiksi ja salattu. Vapaina (FTA = Free To Air) lähetettävät digitaaliset ohjelmat näkyvät hyvin noin 80 cm antennilla. Astrassa on vielä analogisiakin salaamattomia ohjelmia parisenkymmentä 2006 alussa.

Digitaalisiin lähetyksiin siirtyminen

Astraan kuten muihinkin satelliitteihin Eutelsat/Hot Bird/Sirius/Thor jne. on viimeisien vuosien siirtynyt lähes kokonaan digitaalisiin lähetyksiin (DVB S eli DVB Satelliittistandardin mukaisia MPEG 2 koodauksella).

Näistä suuri osa on salattuja ja ettei mikään olisi liian helppoa on salausjärjestelmiäkin useita toisistaan erilaisia/keskenään kilpailevien ohjelmantoimittajien versioita. Vuoden 2005 Syyskuun lopulla löysi digivastaanotin Astrasta lähes 700 ohjelmaa, "vapaitakin" oli yli kaksisataa. Ohjelmaa ei kanavaa, Teknisessä satelliittikanavassahan voi olla 1 - 8 jopa enemmänkin ohjelmia, riippuen lähettäjäyhtiön maksuhalukkuudesta/maksukanavilla rahantarpeesta.

Eutelsat / Hot Bird

Jäljellä olevia analogisista ohjelmista kiinnostavin on, BBC World joka siellä vielä toistaiseksi on salaamattomana. Lisäksi on ranskankielinen TV 5 ja on siellä meidän sukulaiskansan Unkarinkin ohjelma. Käytännössä kaikki Hot Bird :ssä kanavat ovat digitaalisia ja niitä on todella paljon. Kanavia löytyy noin 900 – 1000 joista salaamattomiakin 200 – 300.

Jaa meinasi unohtua yksi tärkeä askel Ylenkin historiassa. Tässä satelliittipositiossa / satelliitissa aloitti ensimmäinen Yleisradion oma satelliittilähetys 1.5.1993. Radio Finland lähetettiin saksaan jossa se liitettiin Deutsehe Wellen tv kanavan radiokanavalle taajuudelle 8.10 MHz. Olin sitä tekemässä minäkin.

SIRIUS ( 5,2° E )

Sirius on ruotsalaisten omistama satelliitti sen "esivanhempana" voi pitää Tele X satelliittia siitä piti tulla yhteispohjoismainen satelliitti mutta eri vaiheiden jälkeen ruotsalaiset sen saivat. Käytännössä lähes kaikki ohjelmat ovat salattuja, ja digitaalisia. Viasat joka ko satelliittia hallinnoi (omistaa) otti 2003 käyttöön uuden salausohjelman NDS Videoguard in ja tämä vaatii täysin oman linkityksellä varustetun satelliittivastaanottimen pari vuotta sitten.

Linkitys tarkoittaa sitä, että kortti ja satelliittivastaanotin on linkitetty toisiinsa ”pariksi” joka toimii vain yhdessä, täällä estetään piraattikorttien käyttö, koska kortti toimii ainoastaan siinä vastaanottimessa johon se on linkitetty.

THOR / INTELSAT 707 ( 0,6° 1,0° W )

Vaikka otsikossa onkin useiden satelliittien osoitteita ovat ne niin lähellä toisiaan, että ne näkyvät käytettävillä "peilikoolla" yhdeltä satelliitilta. Vasta noin 5 metrisellä peilillä nämä näkyvät erikseen. Tässäkin ohjelmat ovat lähes kaikki salattuja digitaalisia ohjelmia. Vapaita ei nykyään ole kuin BBC World, CCTCV 9 (Kiinan pääasiassa englanninkielinen ohjelma) ja muutamia Baltian maitten ohjelmia. Salattuja D 2 MAC lähetteitä on vielä muutama. Tähän satelliittiin myydään meillä salauksenpurkukortteja digitalisiin lähetteisiin mm. (Canal Digital.fi). Myös Canal Digital on siirtynyt linkityksen käyttöön, uusissa sopimuksissa loppusyksystä 2005. Tämä vaatii täysin oman linkityksellä varustetun satelliittivastaanottimen.

Linkitys tarkoittaa sitä, että kortti ja satelliittivastaanotin on linkitetty toisiinsa ”pariksi” joka toimii vain yhdessä, täällä estetään piraattikorttien käyttö koska kortti toimii ainoastaan siinä vastaanottimessa johon se on linkitetty.

Kahden satelliitin vastaanotto samalla "peilillä"

Kahta eri satelliittia voi vastaanottaa yhteisellä "peilillä" kunhan satelliitit ovat riittävän lähellä toisiaan. Yleisimmin tätä käytetään Astran ja Eutelsat / Hot Birdin sekä Sirius ja Thor vastaanotoissa. Peilin suuntaus tehdään heikompaan satelliittiin ja tämän taajuusmuuntimen (mikropään) viereen asennetaan erikoiskiinnikkeellä toinen taajuusmuunnin. Esimerkiksi Eutelsatin taajuusmuunnin tulee edestä katsoen Astran taajuusmuuntimen oikealle puolelle (suuntaus ristiin) noin kymmenen sentin päähän, matka riippuu satelliittiantennin koosta.

Molempien satelliittiparien etäisyys toisistaan on vain noin 6° tämä tekeekin sen mahdolliseksi, koska mitä kauempana satelliitit toisistaan ovat sen heikompi peilin tehokkuus sivulla olevaan on, lisäksi sivusyötön luotettava rakenne tulee hankalaksi ja kalliiksi. Tällöin kahden eri peilin asentaminen on edullisinta.

Useamman satelliitin vastaanotto samalla "peilillä"

Nyt on tullut markkinoille satelliittiantenni jolla on mahdollista vastaanottaa jopa neljästä eri satelliitista. Tämä on kuitenkin tarkoitettu lähinnä digitaalisten lähetysten vastaanottoon. Digitaalilähetteet, ne joita meillä katsotaan, ovat huomattavasti voimakkaampia ja näin tullaan toimeen pienemmällä antennilla.

Kyseinen antenni on tosin alun perin tarkoitettu Tanskan / Norjan / Ruotsin markkinoille ja meillä joutuu asennuksessa hieman jippoilemaan jotta kaikki mahdolliset satelliitit (Astra, Eutelsat/Hot Bird, Sirius, Intelsat/Thor) vastaanotettua maksimaalisesti.

Satelliittikalenteri

Satelliittikalenteri on tehty siten, että satelliitin suunnan voi melko tarkasti arvioida seuraamalla auringon sijaintia kalenterissa olevina aikoina. Kalenterin vasemmassa reunassa päivän jälkeen on auringon korkeuskulma etelässä (korkeimmillaan) ja siten kesällä se on PALJON korkeammalla kuin satelliitit ja taas talvella toisin päin.

Kaksi kertaa vuodessa radat kohtaavat, aurinko on satelliittiradalla (se on vain "hiukan" kauempana) helmikuun lopun tienoilla ja lokakuun puolessa välissä. Näinä päivinä katkeaa satelliittiyhteys muutamiksi minuuteiksi ja jopa joissain tapauksissa on taajuusmuuntimia lämmennyt sököksi, tai ainakin kaapelit ovat sulaneet pilalle. Edellytyksenä tietenkin on aurinkoinen päivä ( polttolasilla meistä moni on vastaavaa joskus lapsena kokeillutkin ;-).

Jos käytettävissäsi on Excel 5 tai uudempi versio, voit muuttaa ylärivillä satelliittikalenterissa vastaanottopaikan sijaintia ja satelliittien osoitetta / nimeä omien halujesi / tarpeittesi mukaan. Huomaa, että miinusmerkillä tarkoitetaan läntisiä satelliitteja, esimerkiksi 27,5 °W = -27,5.

Satlaskenta

Satlaskenta on ohjelma jolla voit laskea vastaanottopaikan satelliittien suunnat sekä korotuskulmat. Laskelma toimii ainakin maapallon pohjoisella puolella, olen kyllä testaillut ja saattaa se toimia etelässäkin. Täytä vastaanottopaikan koordinaatit, pituus ja leveyspiirit, kannattaa kirjoittaa ylös sijaintipaikka mahdollisia myöhempiä tarkistuksia varten. Jos käytettävissäsi on Excel 5 tai uudempi versio, voit muuttaa satlaskelmassa vastaanottopaikan sijaintia ja satelliittien osoitetta / nimeä omien halujesi / tarpeittesi mukaan. Huomaa, että miinusmerkillä tarkoitetaan läntisiä satelliitteja, esimerkiksi 27,5 °W = -27,5. Jos et tiedä vastaanottopaikan koordinaatteja niin eivätköhän ne löydy Karttapaikan tiedostoista

DiSEq C moottorin ohjaustiedot jne. menee samassa antennikaapelissa jossa signaali tulee vastaanottimeen. Tämä tarkoittaa että moottoroidulle antennille ei tarvitse asentaa kuin yksi koaksiaalikaapeli.

Laitteistojen asennus

Asennuksen yhteydessä esiasennetaan / ohjelmoidaan kaikki mahdolliset ohjelmat, näitä tarvitsee myöhemmin muuttaa vain silloin kun lähetyksessä tapahtuu muutoksia. Kääntöpeilinkään käyttäjän ei tarvitse muuta kuin valita haluamansa satelliittiohjelma, järjestelmä huolehtii suunnan yms. automaattisesti. Vastaanotto yksityiskäyttöön ei vaadi mitään maksuja ns. ilmaiskanavista, ainoastaan salatuista joutuu tekemään sopimuksen sopimuksenhaltijan kanssa, esimerkiksi CANAL DIGITAL. jonka maksukortilla näkyy jopa kymmeniä tv-ohjelmia, erilaisia kamerakulmia, tilausleffoja jne.

Yle satelliitissa

Yleisradion satelliittiradiolähetykset (analoginen PAL) aloitettiin jo 1.5.1993. Radio Finland lähetetään Deutsche Wellen tv-kanavan mukana omalla radiotaajuudellaan (8,10 MHz).

Analoginen lähetys loppui vuoden 2003 aikana ja silloin siirryttiin digitaaliseen lähetykseen myös Radio Finland lähetyksessä, lähetykset tapahtuvat samassa Hot Bird satelliitissa taajuudella 12597 MHz, pysty polarisaatiolla (Vertical), Symbol Rate 27500 ja FEC ¾.

Yleisradion tv ohjelmien satelliittilähetykset

TV Finlandin aloitti lähetykset 15.7.1997.

TV Finlandin ohjelma koottiin ja kootaan yhä edelleenkin Ylen TV 1 :n ja TV 2 :n sekä MTV3 :n omatuottoisista ohjelmista.

Lähetykset olivat silloin lähes ensimmäisiä digitaalisia lähetyksiä yleisölle, tämä aiheuttikin katselijoissa paljon ”porua” koska digitaalisia vastaanottimia oli vähän markkinoilla ja lisävaikeutena oli käyttöön otettu salaus. CONAX salausjärjestelmä oli Euroopassa täysin tuntematon, pääasiassa silloin käytettiin IRDETO tai VIACSESS salausjärjestelmällä varustettuja satelliittivastaanottimia.

CONAX vaatii vastaanottimelta paikan CA moduulille. CA Moduuli sisältää salauksenpurkulaitteiston ja sen toisessa reunassa on liitinpinta jolla se kytkeytyy satelliittivastaanottimeen. Salauksenpurkukortti asetetaan CA moduulin sisään ja tämä avaa korttiin ladatut ohjelmien avaukseen valtuutetut ohjelmat. Olen kuvaillut tätä esimerkillä CONAX CA moduulia voi ajatella oven lukoksi ja kortti on sen avain (joka oven avaa). Nyt on jo tullut vastaanottimia joissa on kiinteänä jopa kaksi CONAX korttipaikkaa ja parikin CA moduulipaikka lisää.

Yle kaikilla ohjelmillaan satelliitissa

Ylen kaikkien digitaalisien ohjelmien ja MTV3 :n sekä Nelonen satelliittilähetykset THOR 3 satelliitissa aloitettiin vuoden 2005 alussa ensin se oli ns. testilähetystä ja myöhemmin loppukesästä ennen MM kisojen alkua ne aloitettiin” virallisesti”. Tällöin lähetykset aloitettiin myös SIRIUS satelliitissa.

TV Finland ohje vuodelta 1997

Yleisradion satelliittilähetykset (TV - Finland)

Yleisradio on myös aloittanut digitaalisen tv-ohjelman satelliittilähetykset 15.7.1997. Ohjelman vastaanotto vaatii satelliittiantennin "peilin", taajuusmuuntimen "mikropään" ja digitaalisatelliittivastaanottimen. Euroopassa riittää noin 60 cm peili ja aurinkorannalla (Espanja / Portugali) noin 100 cm Kanarian saarilla tarvitaan noin 2,4 m antenni. Ohjelma on salattu ja salauksenpurkulaitteen (CA -moduulin) ja kortin voi Keski-Eurooppaan tilata Brysselistä Suomesta ko. laitteita toistaiseksi ei voi tilata, saas nähdä onnistuuko ja milloin.

Ohje pitää paikkaansa yhä edelleenkin ainoat muutokset ovat, kortin voi tilata suomesta (Canal Digital) (toive toteutui) ja CA moduuli pitää ostaa laitemyyjältä, jos ei ole vastaanottimessa kiinteästi, sekä että Kanarian saarilla tarvitaan vähintään 3 m antenni.

Miksi siirryttiin digitaaliseen lähetykseen

PAL satelliitti kanavaan mahtuu yksi tv - ohjelma ja sille mono sekä stereo äänet näiden lisäksi, noin joko 3 stereoradio-ohjelmaa tai 6 mono radio-ohjelmaa. Vertailun vuoksi Digitaalimuodossa samaan pakettiin mahtuu 4... 8 tv -kanavaa (riippuen halutusta laadusta) ja kaikille stereoäänikanavat sekä useita radiokanavia. Digitaalijärjestelmään on helppo liittää salaustiedostoja, laitteen ohjelman päivittäminenkin jopa siten, ettei käyttäjä tarvitse tehdä mitään tai jopa hänen erikseen halutessa. Nykyiset vastaanottimet tosin vielä vaativat käyttäjän aktiivisuutta. Ei mikään ihme, että digitaaliset kanavat valtaavat alaa.

Tämä tekniikasta.

Lupabyrokratia saattaa olla vaikeampaa. Vastaanottoantennin sijoittamisesta taloyhtiön katolle tai vastaavaan on saatava lupa taloyhtiöltä (isännöitsijältä). Yleensä omalle pihalle / parvekkeelle (parvekkeen sisäpuolelle) on saanut pienen peilin ilmankin asentaa.

Naapurikateus valitettavasti on joskus estänyt / hankaloittanut asentamista. Kunnasta riippuen saattaa olla tarpeen hakea rakennusvalvontavirastolta ns. julkisivulupa. Tämän antaa yleensä rakennustarkastaja, jos yleensä tarvitaankaan (isännöitsijä tietää). Peilin voi maisemoida (maalata) ympäristöön sopivaksi, katon väriin jne. ja näin pienentää ympäristölle aiheutettua esteettistä haittaa.

 Kunnossa oleva satelliittilaitteisto ei aiheuta häiriöitä ympäristöön